2000-luvun ulkomaiset pophelmet

#97 The xx – VCR (2009)

the xx poseeraa.

The xx poseeraa niin nokturnaalisesti kuin osaa.

”How can less be more”, kysyi Yngwie Malmsteen aikoinaan. The xx antaa tyhjentävän vastauksen.

”And we, we live half in the day time
And we, we live half at night”

Kahden parhaan ystävyksen ja heidän koulukaverinsa muodostama trio julkaisi vuonna 2009 albumin, jolla ei kuulla yhtäkään turhaa nuottia tai instrumenttia. Levy-yhtiö tarjosi levylle tuottajaksi Diploa, mistä tuskin kovin moni debyyttialbumiaan levyttävä bändi olisi kieltäytynyt. The xx onneksi halusi luottaa omaan – ja varsinkin biittivastaavansa Jamie Smithin eli Jamie xx:n – näkemykseen.

Nykypäivän popmusiikissa harvoin tulee vastaan levyä, joka kuulostaa yhtä tuoreelta, yllättävältä ja omaperäiseltä kuin The xx:n R&B:tä, indiepoppia ja dubstepia suvereenisti yhdistellyt debyytti.

Neljäs sinkkujulkaisu albumilta oli interpolmaisen kitarakuvion päälle rakentuva VCR, joka on The xx:n tähänastisesta tuotannosta ehkä kaikkein lähimpänä perinteistä poplaulua. Mittaakin on popsinglelle sopivat alle kolme minuuttia.

VCR etenee The xx:lle ominaisena öisen raukeana ja intiiminä vuoropuheluna Romy Madley Croftin ja Oliver Simin välillä. Kappaleesta pystyy hyvin aistimaan, kuinka kaksikko on pikkutunneilla omissa huoneissaan kirjoittanut osuuksiaan ja meilaillut niitä toisilleen vielä taivaallisen tietämättöminä siitä, että kukaan ulkopuolinen tulee niitä koskaan kuulemaan.

Saati siitä, että kappaleen ”I think we’re superstars” värssy tulee pian pitämään paikkansa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!
the xx – VCR (ohj. Marcus Söderlund)

Bonus!

The xx:ltä äänestettiin myös kappaleita Heart Skipped a Beat, Islands, Missing ja Sunset.

Samasta aiheesta

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress