2000-luvun kotimaiset pophelmet

#83 Anssi Kela – Milla (2001)

(Säv. ja san. Anssi Kela)

Anssi Kela, man in black. (Kuva: Tomi Palsa)

Anssi Kelan muotovalio soundtrackhitti sanoo neljässä ja puolessa minuutissa sen, mihin elokuvalta menee puolitoista tuntia.

”Milla hei sun täytyy muuttuu
Sun elämältäs suunta puuttuu
Sä aina tarut tikkuun lyhimpään
Se ei johda mihinkään
Sä et oo mikään tyttö enää
Sun täytyis tehdä jotain järkevää
ja lapselliset leikkis lopettaa”

Markus Selin on viisas mies. Hän tietää, ettei elokuvia myydä ainoastaan julkkiskäsikirjoittajilla tai nakuilevilla näyttelijöillä. Myös hyvä tunnari voi tuoda saleihin lisää katsojia.

Epäilen silti, mahtoiko Selin itsekään tajuta, kuinka hyvä oivallus oli tilata Minä ja Morrison -elokuvan (tarina Kata Kärkkäinen, pääosissa Irina Björklund ja Samuli Edelmann) tunnuskappale Anssi Kelalta.

Kela teki Millan ammattimiehen kunnianhimolla. Elokuvan sankarittarelta nimensä lainaava kappale ei ehkä huou inspiraatiota, mutta sen jokainen käänne alun kiihdytyksestä viimeiseen, pitkään soivaan nuottiin asti on varma ja harkittu. Säkeistöt pidetään kiinnostavina laittamalla taustalle koukuttavia piipityksiä ja melodianpätkiä. Teksti tiivistää kahteen säkeistöön kypsymättömyyden, jonka kertomiseen elokuvalta menee puolitoista tuntia.

Ennen muuta kappaleen vie maaliin sen yhteislauluun yllyttävä kertosäe, jonka merkitystä vielä korostetaan varoittamalla sen alusta aina säkeistön lopuksi.

Tavallaan Selin oli valinnassaan liiankin nokkela. Millan muistavat kaikki 2000-luvun alussa radiota kuunnelleet, Minä ja Morrison on puolestaan koko lailla unohdettu.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bonus!

Kelan vuonna 2007 treenikämpältään julkistama ”Police-henkinen” tulkinta Millasta todistaa ainakin sen, ettei mies ota omia hittejään liian vakavasti.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

SAMAAN AIKAAN MAAILMALLA

28. helmikuuta 2001 – Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001: kolme suomalaista urheilijaa jäi kiinni hemohesin käyttämisestä.