Popklassikot 1997

#8 White Town – Your Woman

Mulla on ykköshitti. Onko sulla?

Mulla on ykköshitti. Onko sulla?

”So much for all your highbrow Marxist ways
Just use me up and then you walk away”

Teesi: Popmusiikki tarvitsee lisää marxilaisia. Kuten jo Scritti Politti ja Gang Of Four 1980-luvun alussa osoittivat, popmusiikki on hieno Troijan hevonen, jonka kätköissä kuljettaa vallankumouksellisia ja status quota kritisoivia ideoita pahaa-aavistamattomien massojen tietoisuuteen. Myöhemmin muun muassa Stereolab on käyttänyt hermeettistä lounge-rockiaan kapitalismin mekanismien satirisoimiseen ja kritisoimiseen.

Antiteesi: Redskins. Communards. Richard Marx.

Synteesi: Marxilaisen listapopin toistaiseksi viimeinen triumfi taitaa olla White Townin (alias Intiassa syntynyt englantilainen Jyoti Mishra) alkuvuonna 1997 brittien sinkkulistan ykköseksi kavunnut Your Woman. Jo ulkomuodoltaan Mishra on arkkityypillinen yhden hitin ihme: hän näyttää selvästi olleensa kotona ruoka-aikoina ja niiden välisinä aikoina kirjastossa.

Myös muodoltaan Your Woman on niin sanottu yllätys- tai friikkihitti. Sen sinnikäs torvikoukku on lainattu Bing Crosbyn vuonna 1932 ilmestyneen My Woman -kappaleen orkestraalisesta versiosta. Muuten kappale on tee se itse -hengen mukainen ja kotikutoinen äänikudelma, ja Mishran hento lauluääni kuulostaa siltä kuin hän soittaisi osuutensa studioon puhelimitse toiselta mantereelta. Pirullisen tarttuvaa kappaletta tuki mustavalkoinen musiikkivideo, jonka mykkäfilmiestetiikkaan oli upotettu viitteitä saksalaiseen ekspressionalismiin ja surrealismiin.

Laulutekstin (jossa siis Mishra pahoittelee, ettei koskaan voi olla jonkun toisen nainen) voi helposti kuitata helppona sukupuolirooleilla leikittelynä, mutta Mishran mukaan sen voi tulkita usealla eri tavalla: “Millaista on olla mukana perinteisessä trotskilaisessa tai marxilaisessa liikkeessä. Olla lesboon rakastunut heteromies. Olla heteromieheen rakastunut homomies. Olla tyttö, joka on rakastunut valehtelevaan, petolliseen ja teennäiseen marxistiin. Laulu kuvastaa sitä tekopyhyyttä, kun rakkaus ja himo sekaantuvat korkealentoisiin ideoihin.”

Mishran tärkein musiikillinen esikuva oli Stephin Merritt (Magnetic Fields) ja hänen debyyttilevynsä nimi oli ollut Socialism, Sexism and Sexuality (1994). Ihmissuhteita luotaavilla kappaleillaan, joissa akustiset kitarat ja halvat syntikat kilisivät kilpaa, hän pyrki osoittamaan, kuinka markkinavetoinen kulttuuri on pilannut rakkauden valjastamalla sen omistushaluisen himon välineeksi. Ihme oli siis Your Womanin nouseminen jättihitiksi, ei se, että sitä seurannut upea Undressed-single (joka mainiosti henki miehistä itseinhoa: “Let me help you get undressed / I’m no better than the rest”) ja mainio Women In Technology -albumi (1997) floppasivat kuin Jouko Kilpi titaniumsaappaissa. White Townin ja kaupallisen popin mittelö keskeytettiin siis jo toisessa erässä. Mutta kumpi voitti?

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

BONUS!

My Woman vuodelta 1932.
Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!