2000-luvun ulkomaiset pophelmet

#67 N*E*R*D – Provider (2001)

Kuvateksti.

Provider on N*E*R*D:n paras novelli.

Provider on usein turboahdettuun meininkiin taipuvaisen projektin ilmavin ja sielukkain biisi, joka kuulostaa lähes vahingossa syntyneeltä.

”Goodbye beloved one
Do you know what I am
If you don’t see my face no more
I’m a provider girl, gotta face the streets tonight”

Oli konteksti mikä tahansa, niin yksi asia, jonka amerikkalaiset osaavat paremmin kuin kukaan muu, on novelli. Amerikkalaisen kirjallisuuden historia on täynnä toinen toistaan hienompia esimerkkejä siitä miten ihmiskohtalo tiivistetään ja miten arkipäiväisestä tehdään samalla elämää suurempaa.

Saman jenkit osaavat lyyrikkoina.

Provider menee samaan jatkumoon Steely Danin 1960-luvun alun kohtalokkaiden teinisinfonioiden ja Camper Van Beethovenin kanssa. Tässä sekoittuvat Leader of the Pack ja Steely Danin Owsley Stanleyststa kertova Kid Charlemagne. On huomionarvoista, että kovalaatuisesta LSD:stään tunnettu Owsley jäi kiinni, koska hänen ajamastaan autostaan loppui bensa.

Kirjallisuudessa se lienee lähinnä Raymond Carveria tai sitten uudemmista novellisteista Junot Diazia ja Ralph Lombregliaa. Varsinkin viimeksi mainitun novelleissa tuntuu paistavan sama aurinko kuin tässä kappaleessa. Se on jollain tavalla lohduton.

Kyseessä on pieni tarina vaihtoehdottomuudesta, huumekauppiaaksi ajautumisesta tilanteessa, jossa kertoja ei näe muuta tapaa elättää perheenalkua – neljä minuuttia päänsisäistä monologia Highway 95:ia pitkin ajettaessa.

Ehkä hän ajaa enimmäkseen valkoisesta South Gatesta vahvasti afro-amerikkalaisten ja latinojen dominoimaan Inglewoodiin. Tai toisin päin, jos autossa on jo huumeita. Alkulähde lienee todennäköisemmin Inglewoodissa ja loppumarkkina South Gatessa tai Huntington Parkissa.

Tästä kaikesta huolimatta kappale iskee selkeästi tietoisuuden ohi, eli sisältöä tulee kelattua vasta sen jälkeen, kun on jo palavasti rakastunut Pharrell Williamsin äänenväriin ja hienoon tapaan rytmittää laulumelodiaa. Biisi groove löytyy monella tapaa juuri laulumelodiasta.

Soundillisestikin Provider on monella tavalla poikkeus N*E*R*D:n tuotannossa. Se ei käy päälle, vaan hiipii. Äänimaisema on ilmavampi kuin tuotantotiimin usein maksimaalisiin ratkaisuihin taipuvissa biiseissä. Provider tuo mieleen 1970-luvulla soulin ja countryn raja-alueella tehdyt biisit.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!
N*E*R*D – The Provider (ohj. Diane Martel)

Bonus!

N*E*R*D:ltä äänestettiin myös kappaleita Am I High, Run to the Sun ja She Wants to Move.

Samasta aiheesta

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress