2000-luvun ulkomaiset pophelmet

#63 New Order – Crystal (2001)

Kuvateksti.

Kristalli hajoaa helposti, New Order vaati vähän enemmän vääntöä.

New Orderin viimeinen suuri klassikkosingle.

”We’re like crystal
we break easy”

New Orderissa ei ole koskaan ollut kyse Suurista Ajatuksista. Otetaan nyt vaikka Crystal: Bernard Sumner tuntuu höpisevän ensimmäisiä mieleensä tulevia sanoja, jotka liittyvät ongelmalliseen parisuhdetilanteeseen. Ilmeisesti mimmi on jättämässä kertojan, mutta Pop-Sanakirjasta satunnaisperiaatteella poimituista säkeistä ei ota selvää, mikä tämä kuvio nyt on. Vihaa ja katkeruutta tuntuisi olevan ilmassa.

Sitten tämä puetaan euforiseksi tanssirockbiisiksi, jonka sävellyksellinen ilmiasu tuo enemmänkin mieleen kuusitoistakesäisen ensimmäisen tosirakkauden kirvoittamat euforian tunteet. 6 minuuttinsa ja 50 sekuntinsa loppupuolella Crystal hylkääkin sanat kokonaan ja keskittyy nostattamaan hyvän olon hyökyaaltoa aina vain korkeammalle. Ja siinähän New Order on aina ollut hyvä. Se on kyennyt esittämään epämääräisen apeaa ja jyräämään maailman tanssilattiat alleen siinä sivussa.

Vuonna 2001, tällä biisillä, se kykeni siihen viimeistä kertaa.

Alla oli kahdeksan vuoden levytystauko melko yhdentekevine sivuprojekteineen. Paluusingle julkaistiin maailmaan, joka oli juuri julistamassa The Strokesin ja The White Stripesin kuumimmiksi jutuiksi tyyliin ever. Tässä ympäristössä New Orderilla ei ollut juuri mahdollisuuksia kuulostaa ajanmukaiselta, joten järkevä valinta oli pyrkiä ajattomuuteen. Crystal päivittääkin yhtyeen 1980-luvun hittien pitkiä versioita ja 90-luvun alun Ibiza-vaihetta sopivan huomaamattomasti uuteen aikaan. Soundi on aiempaa jykevämpi, kitarat ovat aiempaa äänekkäämpiä. Mutta syntikat soivat kuulaina ja kaiken ytimessä on klassinen pop-anthem ajalta, jolloin hittilistoilla menestyminen vaati vielä melodioita.

Ikonisten comebackien ainesta: helvetin hyvä biisi, jossa on riittävästi vanhaa ja ripaus uutta. Joka saa ensi kuulemalla hyppimään tasajalkaa ja muistamaan, miksi juuri tätä bändiä tuli rakastettua.

Niin se näytti olevan menossa, mutta ei sitten kuitenkaan. Singleä seurannut Get Ready -albumi jäi ihan kivan asteelle, ja vuoden 2005 Waiting For The Siren’s Callia en oikeastaan enää muista. Viime vuosien riitaisa sekasotku ja eri osapuolien tahoillaan toteuttamat rahastuskiertueet tuntuvat lähinnä parodialta popin historiankirjan surkuhupaisimmista luvuista.

Ehkä siksi Crystal – minun New Orderini joutsenlaulu – soi kaikessa ekstaattisuudessaan sittenkin oudon surumielisenä.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!
New Order – Crystal (ohj. Johan Renck)

Bonus!

New Orderilta äänestettiin myös kappaletta Krafty.

Samasta aiheesta

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress