2000-luvun kotimaiset pophelmet

#45 Jori Hulkkonen – Lo-Fiction (feat. Jerry Valuri) (2005)

Kemin karpaasi Jori Hulkkonen.

Musiikillisille juurilleen palanneen konemuusikon pikkuhitti on merkityksien ja todellisuustasojen peilitalo ja lasisokkelo.

”Well would it be strange to see me smile
When the cabins are so dark at night”

Kotiinpaluussa on usein jotakin kaunista. Ja juuri sitä Jori Hulkkosen Lo-Fiction on, musiikillinen kotiinpaluu. Kappaleen ja sen sisältävän emoalbumin Dualizmin ilmestyessä vuonna 2005 Kemistä lähtöisin oleva Hulkkonen oli ehtinyt jo luoda kunnioitettavan kansainvälisen uran dj:nä ja muusikkona. Hulkkosen Dualizmia edeltävät albumit olivat virtaviivaisia ja läpeensä moderneja house-albumeita, moitteettomia mutta monella tavalla tunnekylmiä, hetkessä kiinni ja siksi jo ilmestyessään usein aikaansa jäljessä.

Lo-Fictionilla Hulkkonen otti valtavan loikan eteenpäin astumalla muutaman askeleen taaksepäin. Lo-Fiction on kunnianosoitus hänen ensimmäisille musiikillisille sankareilleen: John Foxxin kaltaisille futuristeille, jotka 1980-luvun vaihteessa loihtivat kylmän elektronisista soundeista riipaisevan elektronista musiikkia. Lo-Fictionin alakuloinen ja sinnikäs rytmiraita sekä sen alle puoliksi hautautuva lakoninen laulu koskettavat kuulijaa omalla passiivis-aggressiivisella tavallaan enemmäi kuin huoneellinen mylviviä house-diivoja.

Monien alkuperäisten futurismiklassikoiden tapaan Lo-Fiction herkuttelee arvoituksellisuudellaan. Jo nimi Lo-Fiction on apea sanaleikki, joka ei itsessään tarkoita mitään mutta jonka voi projisoida itse kappaleeseen monella eri tavalla: tekstin voi tulkita kertovan vastakaiuttomasta rakkaudesta, jolloin nimi mahdollisesti leimaa laulajan koko rakkauden vain typeräksi haaveiluksi.

Kappaleen laulajana on salaperäinen Jerry Valuri, jota on monessa yhteydessä epäilty Hulkkosen omaksi salanimeksi – sillä vaikka Hulkkonen sittemmin perusti Valurin kanssa kaksi albumia tehneen Processory-yhteen, Jerry on pysytellyt poissa valokuvista, haastatteluista, keikoilta (joita Processory ei siis ole tehnyt) ja julkisuudesta noin muutenkin.

Näin kappale on yhtä aikaa erilaisten merkityksien ja todellisuustasojen peilitalo ja lasisokkelo, jonne voi hyvin päättää olla astumatta sisään mutta josta ei sitten noin vain ulos pääsekään.

Seitsemän vuoden ja satojen soittojen jälkeen Lo-Fiction säilyttää yhä mysteerinsä – se on kuin simpukka, josta kuulee meren kohinan parhaiten silloin kun sitä ei ole vielä avannut.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

SAMAAN AIKAAN MAAILMALLA

26. huhtikuuta 2005 − Syyria veti viimeiset joukkonsa Libanonista ja lopetti siten yli 30 vuotta kestäneen miehityksensä. Syyria oli joutunut voimakkaan kansainvälisen painostuksen kohteeksi Libanonin entisen pääministerin Rafik Haririn murhan jälkeen.