Marraskuun laulut

#4 Patsy Cline – I Fall to Pieces (1961)

Patsy Cline, kuoli 30-vuotiaana lento-onnettomuudessa.

Patsy Clinen lähdevedenkirkkaalla äänellä tulkittuna tämä kantriin vivahtava popballadi ei varsinaisesti kuulosta synkältä – enemmänkin haikean surulliselta. Melkoisesta tunne-elämän umpikujasta se kuitenkin kertoo. Päähenkilö ei pääse millään irti entisestä rakastetustaan, joka haluaisi klassiseen tapaan olla ”vain ystäviä”. Järkipuhe ei auta, voimistaa vain pakkomiellettä:

”You want me to act like weve never kissed
You want me to forget, pretend we’ve never met
And I’ve tried and I’ve tried but I haven’t yet
You walk by, and I fall to pieces”

Kertoja tuntuu näkevän exänsä kaikkialla – treffit uusien tyyppienkin kanssa menevät pieleen, kun entinen heila tulee vastaan, ja niin sitä hajotaan palasiksi taas. Mitään ulospääsyä tilanteesta ei näytä olevan: monelle kantribiisille ominaiseen tyyliin kyse näyttää olevan vääjäämättömästä kohtalosta, jota ei tarvitse sen kummemmin selitellä. Kertoja ei ole tulossa järkiinsä, joten huonostihan tuossa käynee.

I Fall To Piecesin sävelsivät Nashville-ammattilaiset Hank Cochran ja Harlan Howard. Yksinkertaisessa muotopuhtaudessaan biisi sisältää kaikki standardin ainekset, ja sitä onkin versioitu loputtomiin. Alkuperäinen versio on tietysti paras. Sovituksessa on käytetty Jordanairesin laulamien stemmojen kaltaisia viihteellisiä elementtejä hyvällä maulla, ilman ylettömyyksiä. Eikä kukaan ole saanut ladattua esitykseensä niin pohjatonta ja alistunutta tuskaa kuin Patsy Cline.

Traaginen hänenkin kohtalonsa oli. Hän oli menettää henkensä autokolarissa jo I Fall To Piecesin promootiorumban aikaan ja kuoli sitten lento-onnettomuudessa kaksi vuotta myöhemmin. Asiaan kuuluu, että ensimmäisen onnettomuuden jälkeen Clinen kerrotaan aavistaneen, ettei se jäisi viimeiseksi.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!