Leevi and the Leavings Top 40

#34 Vasara ja nauloja (1995)

LeeviRakkauden
Laulu, jonka tahdissa Sagrada Familia valmistuu tai kaatuu.

”Se ei oo mies eikä mikään, jos ei valmistu talo
Omin hartiavoimin voitan kaikki vaikeudet ja viivytykset”

Olen ikäni asunut kerrostaloissa talkkarien ja huoltofirmojen paapottavana. Luultavasti lähimmäs Vasara ja nauloja -kappaleen tilannekuvaa päädyin viime kesänä kuullessani ystävällisen niksin, että uudehkon kesämajan kattopinnan saumoihin ei pidä päästää kasvamaan sammalta. Mitä, joudunko huoltamaan asumustani?

Vaan eipä Gösta Sundqvistkaan tuota julistusta kovin jykeviin raameihin pingota. Se muuttuu biisin edetessä myllynkivimantraksi, jonka suoranaisesta säälittävyydestäkin esitetään vihjeitä.

”Vasara ja nauloja koko rahalla”

Jos koko rahalla ostetaan nauloja, varallisuus ei liene huikea. Ja miksi vasara, mitä vanhalle tapahtui?

Värssyä riittää silti lähes viisi minuuttia ilman sooloja tai muita taukoja. Miksi? Ehkä pääosassa ovatkin asenne ja sen tuoma autuus. Jolkottavan tasaisen musiikin ja toisteisen mutta tarttuvan melodian mukana pieni ja takapakkinenkin edistys on edistystä niin kauan kuin mörskä ei putoa niskaan. Biisiä voisi soittaa tauotta Sagrada Familian rakentajille.

Sundqvistin tekstien ja melodian synergiaa kestää toki kuunnella. Lyriikassa solahtavat oikeille paikoilleen hankalatkin kirjainjonot kuten tarveainelaskelmilla – tosin mineriittiseinän-sanaan painotus ei osunut täysin optimaalisesti. Sovitus helkkyy kuin 1990-luvulle päivitetty Rin Tin Tin.

Plussaa vielä ”epäkorrektista”, mutta empaattisen osuvasta neekeri-sanan käytöstä. Ihmiset eivät ole tasa-arvoisia siinä, kenen erheestä syntyy helvetin haloo ja kenen ei.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!