Popklassikot 1979

#30 Marianne Faithfull – Broken English

”It’s just an old war /
Not even a cold war /
Don’t say it in Russian /
Don’t say it in German /
Say it in broken English”

Marianne Faithfullin kariutuessa 1970-luvulle hän menetti lapsensa huoltajuuden, katkaisi välit Mick Jaggeriin ja aloitti hurmoksellisen avoimen suhteen heroiinin ja kokaiinin kanssa, mikä vaikutti pysyvästi hänen ääneensä. Vietettyään Sohossa muutaman vuoden perinnetietoista narkomaanielämää Faithfull asettautui joksikin aikaa kadulle. Sieltä eri tahot pyrkivät ja epäonnistuivat nostamaan hänen uraansa uuteen nousuun.

Ensimmäinen askel Broken Englishin synnyssä oli Ben Brielyn (The Vibrators) kanssa vallatussa talossa alkanut suhde, joka asetti Marianne Faithfullin punkin ensimmäisen ja uuden aallon kosketusetäisyydelle. Broken English onkin näkyvin vedenjakaja Marianne Faithfullin uralla ja oli aikoinaan hyvin radikaali irtiotto häneen tyypillisesti liitetystä folkmusiikista ja laululintu-imagosta.

Broken English on sekä Ulrike Meinhofille omistettu ja hänestä kertova että myös tavallaan omakohtainen tilannekatsaus. Kappaleen nimi viittaa murteen lisäksi Faithfullin elintapojen juuri oikealla tavalla runtelemaan ääneen ja siitä juontuvaan hankaavampaan ilmaisutapaan, jolle syntetisaattoreille pohjautuva toteutus ja kylmää hohkaava tuotanto luovat ihanteellisen äänimaiseman. Kauneus pettää, ja juuri siksi Broken English on mestariteos.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!