2000-luvun ulkomaiset pophelmet

#3 LCD Soundsystem – All My Friends (2007)

Kuvateksti.

Ensin otetaan sumpit…

”And if I made a fool, if I made a fool, if I made a fool
On the road, there’s always this
And if I’m sewn into submission
I can still come home to this”

Vietin tämän elokuun matkaillen. Tarkoituksenani oli tuon kuukauden aikana koostaa tätä juttua varten kuvasarja, jonka kautta kertoa LCD Soundsystemin kappaleesta All My Friends. Sen tarkemmin määrittelemättä halusin kuvasarjaan jonkinlaista eteeristä, konstikkaalla tavalla kaunista magiaa. Sellaista, jonka kauneutta on joskus vaikea selittää, mutta jonka kyllä tunnistaa poikkeukselliseksi. Sellaista, joka saa katsomaan maailmaa uusin silmin. Oivaltamaan omat, sekä ympäröivän maailman puutteet.

Osuimme matkallamme moneen oikeaan kohteeseen, mutta lopputulos oli aina sama: istuin älypuhelin kädessä näpeissäni ja kuvasin oikeaa kättäni. Siinä oli tuoppi, jonka kuvattuani tyhjensin.

Kotiin tultuani harmitti, että puhelimestani löytyi ainoastaan näitä kuvia. Kuvia, joissa näkyi käytetty päihde mutta ei päihtymystä. Ilojuoma mutta ei iloa. Niitä selaillessani tajusin kaksi asiaa: 1) jonkin täytyy muuttua, koska tämä on tosi typerä tapa viettää iltaa/lomaa/elämää, ja 2) tämähän on ihan niinkuin siinä biisissä!

All My Friends kertoo siitä, kuinka ihmiset ympärillä eivät tunnu enää tutuilta. Kun käyttää parhaat vuotensa bilettämiseen, on se kaikki tietenkin tosi hauskaa, mutta johtaa samalla eksistentiaaliseen inhotukseen. Mitä minä täällä yhä teen, onko missään mitään mieltä? Keitä nämä ihmiset ovat ympärilläni, ja olenkohan itse sittenkään yhtä nätti?

“I wouldn’t change one stupid decision
for another five years of life”

Tuo on tärkeä oivallus. Täytyy tehdä typeriäkin asioita. Niistä oppii ja niistä kasvaa. James Murphylle, LCD Soundsystemin biisinikkarille, se on erityisen suuri ja tärkeä oivallus. Hänen olemuksensa on ”vähän vanhemman” levynörtin; sellaisen, jota vituttaa, kun nuorilla on älypuhelimet ja design-asunnot, ja lisäksi ne on vielä tosi tosi mukavia. Nörtin, joka on jäänyt bileisiin vähän turhan pitkäksi aikaa. Epäileviä katseita alkaa jo tulla, vaikka kukaan ei mitään sanokaan. Nörtin, joka tajuaa kyllä, että pitäisi lähteä, mutta bileissä kehkeytyvää awkward momentia enemmän pelottaa se, mitä ulko-oven takana on. Tai ei ole.

Enemmän, kuin kirjoittaa kappaleesta, haluan kuunnella sen vielä uudelleen. Ja ottaa oluen – vielä yhden. Viimeisen. Sitten maksan piikkini ja lähden seikkailuun. Älypuhelimellasi voit lukea kappaleesta enemmän, jos kiinnostaa. Kuten myös James Murphysta, aikansa kuvasta, aikansa epätodennäköisestä seksi-ikonista, jota minä kaipaan kovin, mutta joka taitaa olla aika tyytyväinen siihen, ettei jämähtänyt hienon projektinsa pariin. Kunpa muillakin olisi munaa, niin kuin Jamesilla.

lcdtulkinta

...ja sitten hörpätään tuoppi.

…ja sitten hörpätään tuoppi.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!
LCD Soundsystem – All My Friends (ohj. Tom Kuntz)

Mitä muuta?

LCD Soundsystemiltä äänestettiin myös kappaleita Daft Punk Is Playing at My House, Losing My Edge, Someone Great ja Tribulations.

Samasta aiheesta

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress