Popklassikot 1983

#3 David Bowie – Let’s Dance

Katso näitä käsiä. Niissä on tärissyt sammakko.

Vuonna 1983 julkaistu Let’s Dance taisi olla ensimmäinen kerta, kun Bowie oli kiinni tässä päivässä, ei luomassa tulevaisuutta. 1970-luvulla popkulttuurin etuvartiossa tuntemattomia vesiä neuroottisten naamareiden takaa kyntänyt megatähti teki Nile Rodgersin kanssa suuren pop-levyn, ja julkisuudessa näyttäytyi terveesti ruskettunut ja kiiltävähampainen rocktähti blondattuine hiuksineen.

Let’s Dance on eskapismia, kaukana Diamond Dogsin orwellilaisesta dystopiasta, Berliini-trilogian angstista tai Scary Monstersin epätoivosta. Siinä missä viimeksi mainitulla Bowie etsi tasapainoa kokeellisten ja kaupallisten impulssien välillä, Let’s Dancella ei kokeellisuus enää kuulunut.

Levyn ensimmäinen single oli sen häpeilemättömän romanttinen nimibiisi. Tätä on täysi antautuminen rakkaudelle tai rakkauden illuusiolle tilanteessa, jossa tulevaisuutta ei voi suunnitella, koska sitä ei välttämättä ole. Mutta tässä ei puhuta maailmanlopusta vaan ihan vain yhdestä ihmisparista. Tämä on teinirakkautta.

”Let’s dance for fear 
your grace should fall
Let’s dance for fear tonight is all”

Biisin soundi heijastaa tekijänsä muutosta. Se on runsas, iso ja häpeilemättömän kaupallinen. Kaikista Chicin ulkopuolisista tuotannoista Nile Rodgersin kädenjälki kuuluu hienoimmin Let’s Dancella.

”If you say run, I’ll run with you
If you say hide, we’ll hide
Because my love for you
Would break my heart in two
If you should fall
Into my arms
And tremble like a flower”

Kuulin pienenä tuon viimeisen rivin väärin. Luulin Bowien laulavan ”tremble like a frog”. Tämä kappale ja tuo outo, väärin kuultu kielikuva, joka yhä elää kuvana päässäni joka kerta, kun kuulen laulun, tekivät minusta Bowie-fanin.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Bonus!

Levy sisältää mielestäni parhaat hetket Stevie Ray Vaughanin harmittavan lyhyeksi jääneellä uralla. Riita rahasta johti siihen, että Serious Moonlight -kiertueella soolokitaraa soitti Earl Slick, eikä Stevie Ray Vaughan, mutta Dallasissa tehtiin treeniäänityksiä…

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Samasta aiheesta

© 2014 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress