Popklassikot 1987

#29 Midnight Oil – Beds Are Burning

Midnight Oil.

Joskus heikkona hetkenä pohdin, missä kappaleessa on maailman yhteislaulettavin kertosäe. Eräs ehdokkaista on Midnight Oilin Beds Are Burning. Niin, se jossa kysytään vakavia ja syyllistäviä, joskin rimmaavia kysymyksiä:

”How can we dance when our Earth is turning?
How do we sleep while our beds are burning?”

Tutum, ja nyrkki ilmaan. Kyllä lähtee.

Australialaisbändin kappaleeseen liittyy muitakin omakohtaisia muistoja. Lukion englanninopettajamme soitti sen meille kuullunymmärtämistehtävänä ja meidän piti muistaakseni täyttää tekstin tyhjät kohdat. Terveisiä Jussille. Hänen tavoitteenaan oli kaiketi sivistää meitä vaihtelevasti yhteiskunnan epäkohdista perillä olleita nuoria siitä, että Peter Garrett halusi antaa kotimaansa alkuperäisväestölle takaisin heidän maansa, kulttuurinsa tai ainakin kunnioituksen.

”The time has come
A fact’s a fact
It belongs to them
Let’s give it back”

Garrettin laulutapa kumartaa hardrockin suuntaan, mutta itse biisi on suoraviivainen kasaripophitti, johon on jätetty jäljelle ainoastaan tarpeellinen. Mahtipontisesti ladatun kertosäkeen melodia ei vain kurota kohti täydellisyyttä, se on täydellinen, ja kaiken kruunuksi kertsin b-osa pitkittää nautintoa – se on ikään kuin salaisuus, jota ei halua jakaa. Kuin ottaisi kolmen ruokalajin illallisen päätteeksi salavihkaa kaksi jälkiruokaa.

Lopuksi maailman hyväntahtoisin öljy-yhtiö tarjoaa vielä jumalaisen puhallinmelodian. Beds Are Burning on pophittien crème brûlée – oikeastaan kaavamainen mutta silti jotain, josta ei saa tarpeekseen.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!