Popklassikot 1993

#25 Janet Jackson – That’s The Way Love Goes

Janet, 45, on nuorin yhdeksästä Jacksonin sisaruksesta.

Ah, rakkaus, tuo ihmiselon sulostuttaja ja surustuttaja, saavuttamattomien haaveiden ja toteutuneiden unelmien sidosaine, jonka tarkka määritteleminen on yhtä hankalaa kuin uskonnollisen kokemuksen tai happotripin kuvaaminen sitä kokemattomalle. Vaikka tunne pakenee määreitä, on sen kuvaamiseen ja piirteiden sanoiksi pukemiseen käytetty taiteen historiassa todennäköisesti enemmän työvoimaa ja aikaa kuin minkään muun asian puntaroimiseen.

Kauneimmillaan nämä kuvaukset ovat, kun ne saavuttavat tietyn helposti lähestyttävän intiimiyden tason, yleisen ja yksityisen risteyskohdan. Se mikä on tapahtunut kahden ihmisen välillä, on tapahtunut niin monelle muullekin.

”Like a moth to a flame
Burned by the fire
My love is blind
Can’t you see my desire?”

Janet Jackson huokaa näin That’s the Way Love Goesin alussa ja yhdessä taustalta unenomaisesti laskeutuvan kosketintapailun kanssa asettaa tunnelman kappaleelle, joka tavoittaa jotain oleellista tästä rakkauden visaisesta luonteesta. Halun, intohimon ja kaiken antavan rakkauden vastavoimana on tunteiden kuluttavuus ja pelko siitä, ettei toinen vastaa niihin.

Ja kuitenkin, rakkaus on myös optimismia, vimmaista halua näyttää toiselle, kuinka hyvä olisikaan olla yhdessä.

”I’m gonna take you places
You’ve never been before and
You’ll be so happy that you came”

Sulavana valuvan rytmiosaston ja näppärästi Janetin that’s the way -huokailun hidastettua luuppia hyödyntävän toiston kautta kappale rakentuu sellaiseksi intiimiyttä henkiväksi, mutta helposti aukeavaksi kutsuksi lemmen kipupisteisiin ja hauraisiin haluihin, ettei sen kutsulle voi olla antautumatta. Kappale ei jää vain romantisoitujen tunnehaikailujen tasolle vaan porautuu lihan ilojen ytimeen vain muistuttaakseen, kuinka herkästä hetkestä todella on kyse silloin, kun pelissä ovat sekä himo että tunteet.

”Go deeper
Baby deeper
You feel so good I’m gonna cry”

Vaikka maallisten tilastojen tutkiminen on tällaisen herkkyyden edessä hiukan mautonta, on todettava, että tämä suorasukainen, mutta niin haavoittuvainen kappale ilmeisesti tavoitti tuon mainitsemani risteyskohdan, onnistuen läpäisemään yleisen tajunnan yksityisyydellään. That’s the Way Love Goes oli ilmestyessään valtava hitti, joka vei myös sen sisältäneen Janet-albumin suoraan jenkkilistan ykköseksi ja takasi sille miljoonamyynnin.

Jackson oli levyn ilmestymisen aikoihin lausunut toimittajille, että levy kantaa vain artistin etunimeä, koska jotkut uskovat hänen suosionsa perustuvan vain hänen veljensä, Popin kuninkaan menestykseen. Laulajatar halusi tulla toimeen omillaan, ja millä tavalla hän sen tekikään. That’s the Way Love Goes on tyylipuhdas esimerkki aikuiseksi kypsyneen artistin kyvystä kuvata aiheista arkaluontoisimpia ilman ujostelua tai turhia imeliä kuorrutuksia. Siksi se ansaitsee paikkansa tällä listalla ja mustan rytmimusiikin historiassa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!