Popklassikot 1993

#23 Souls of Mischief – 93 ’Til Infinity

Missä Bridget? Ja kääpiö?

1993 oli G-funkin vuosi. Dr. Dren The Chronic oli ilmestynyt edellisen vuoden lopulla, joten kesän soundtrack oli siinä. Snoop Doggy Doggin Doggystyle julkaistiin syksyllä. Warren G:n Regulate tuli ulos seuraavana vuonna.

Keskelle tätä ujeltavien synien, hydrauliikaltaaan pimpattujen autojen ja vähäpukeisten naisten tsunamia pöllähti jazzahtavasti funkkaava oaklandilainen Souls of Mischief ja Hieroglyphics-posse Del Tha Funkee Homosapienin johdolla.

Minusta 93 ’til Infinity on aina ollut reppuräpin Summer of 69, sillä erotukselle että Bryan Adamsin laulu kertoo menneisyydestä ja tarkastelee ikuisen kesän illuusiota, kun taas Souls of Mischief raportoi tästä hetkestä, ikuiseen kesään yhä uskoen. Olisi ollut hauskaa jos Souls of Mischief olisi ottanut vuoden 1993 kesän uusintakäsittelyyn 16 vuotta myöhemmin, kuten Adams teki vuoden 1969 kesälle vuonna 1985.

Vieläkö Bridget, jonka mies on kääpiö kiinnostaisi? Ehkä ne seitsemän numeroa, jotka Tajal näppäili puhelimeensa vuonna 1993 olivat elämän alkua. Ehkä Bridget jätti kääpiömäisen miehensä. Ehkä Tajal ja Bridget perustivat perheen. Tuliko vuosituhannen vaihteessa ero?

Mutta mitä kääpiölle tapahtui? Voihan olla, että Bridgetiä alkoi vanha kääpiösuola janottaa…

Haluaisin vastauksen näihin ja moniin muihin sitä kesää koskeviin kysymyksiin. Minä en enää chillaa tavalla, jolla chillasin vuonna 1993. Enkä usko, että Souls of Mischiefin jätkätkään chillasivat vuoden 1993 tyyliin siitä hetkestä ikuisuuteen.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

BONUS!

Bryan Adamsin hienon biisin video, höystettynä YouTubeen upanneen ”tarkkanäköisellä” kommentilla: The ”69” reference is not about the year, it’s about nostalgia and making love in the summer time.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!