Leevi and the Leavings Top 40

#22 Kyykyssä (1995)

LeeviRakkauden

Pääosassa jälleen kovan onnen ritari.

Kyykyssä on monin tavoin geneerisin mahdollinen Leavings-teos. Etenkin tekstin aihealue – reppana, oman elämänsä kännipäissään pilannut antisankarimies – toistuu Göstan teksteissä kyllästymiseen asti.

”Tulen ryömimällä eteiseen
Polvillani makuuhuoneeseen
Jos voisit rakastua uudelleen
Kodin ympäriltä juoneeseen”

Silti, sävellyksessä on jotain sellaista tenhoa, joka on aina nostanut itselleni juuri tämän kappaleen Leavings-tuotannon ehdottomaan kärkeen. Sen R.E.M.-henkinen positiivinen pohjavire, kuulaan melankolinen kertosäe ja lopulta hämmentävästi pakan sekoittava c-osa mallintavat tietyllä tavalla juuri sitä maanis-depressiivisyyttä, joka on olennainen osa klassista suomalaista tuurijuoppoutta, joka tällaistenkin tarinoiden taustalla turhan usein on.

Moodi vaihtuu kuin veitsellä leikaten romanttisesta nallekarhusta kaksiteräiseen miekkaan tarttuvaksi kovan onnen ritariksi.

”Joka päivä ja yö
Se sama sovitustyö
Taas kun tartuin kaksiteräiseen miekkaan

Ei mistään hajua
Vailla ajantajua
Kuin tiimalasista vois valua hiekkaa

Join, ja join, ja join ja se tuli tosi tarpeeseen”

Vaikka Kyykyssä ei nousekaan monen Leavings-kappaleen tavoin syvästi analysoitavissa olevaksi moniulotteiseksi ja kunnianhimoiseksi taideteokseksi, se kestää silti aikaa, sillä sen suurin vahvuus on sävellyksen mutkaton pop-sensibiliteetti ja siitä kumpuava ajattomuus.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!