Popklassikot 1979

#20 XTC – Making Plans for Nigel

Nyrjähtänyt lienee yksi kuluneimmista adjektiiveista popmusiikista kirjoitettaessa, mutta XTC:n varhaistuotantoa kuvaamaan se sopii kuin nyrkki silmään.

Olisiko 2000-luvun post-punk-aaltoa vahvasti starttaamassa ollutta Franz Ferdinandia olemassa ilman Making Plans for Nigel -kappaletta – tai ainakaan ilman sen aikakauden XTC:tä? Jos kuuntelee rinnakkain kappaleen emolevyä Drums and Wires ja Franz Ferdinandin debyyttiä, voi ainakin villeimmissä kuvitelmissaan päätellä jotain tämänsuuntaista.

Franz Ferdinandin edeltäjinä muistetaan aina mainita Gang of Four ja Wire, mutta niiltä yhtye ei varsinaisesti kuulosta. Making Plans for Nigelin purkittaneelta XTC:ltä se sen sijaan kuulostaa jo paljon enemmän.

Vaikka kappaleen rytmi on rennommin epäsuora kuin Ferdinandin ensilevyn mustaa spittaria tamppaavat staccato-rytmit, siinä on sama jäyhän velmu tunnelma ja jopa sen sävelkulku viistää liki Alex Kapranosin omalaatuisia laulumelodioita. Käsi sydämellä: jos ette koskaan olisi kuulleet Making Plans for Nigelia ja kuulisitte sen sattumalta radiosta tämän päivän hittien välissä, mitä nykybändiä epäilisitte?

Mutta se Franz Ferdinandista. Making Plans for Nigel oli syystäkin XTC:n ensimmäinen hitti ja se seisoo tukevasti oman runkonsa varassa vuoden 1979 rehevän hedelmällisessä populaarimusiikin puutarhassa. Hieno, varsin klassinen pop-biisi avasi yleisölle oven myös XTC:n kiperämpään musiikkiin.

Joskus tuntuu, että XTC on jäänyt moniin kollegoihinsa nähden rikollisen vähälle huomiolle, vaikka se oli usein kiinnostavampi ja seikkailunhaluisempi yhtye kuin tietyt jumaloidummat postpunk-aktit. Ehkä XTC oli näitä asioita jopa liikaa oman etunsa kannalta.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!