Popklassikot 1999

#21 TLC – No Scrubs

Ei luusereita

Ei luusereita

Muistan kun kuulin tämän biisin kitarat ensimmäistä kertaa. Jokin niissä ärsytti samalla tavalla kuin 1980-luvulla aivoon ottivat tukkametallibändien balladeissa käytetyt Ovation-kitarat. Akustisen kitaran piezomikrofonin ulostulosta suoraan pöytään on aika kauhea soundi. Minua ei yleensä muovisuus haittaa enkä sähkökitaroissakaan haikaile lämpimien soundien perään. Joe Bonamassa aiheuttaa näppylöitä.

Mutta akustisen kitaran soundi, jossa ilmaa ei ole käytetty välittäjäaineena on todella vaikeata kuunneltavaa. Se elää ohuella kaistalla, jotenkin inhottavan vapaana ylä-äänisarjoista, jotka tekevät vaikka omalla tavallaan ohuesta Andy Gill -tyylisestä kitaroinnista niin hienon asian. No Scrubsin kitarat kuulostavat huonoilta sampleilta. Mutta eivät tarpeeksi huonoilta.

Tämä on vain yksi No Scrubsin hiukan rasittavista yksityiskohdista: Chillin äänialansa rajoilla vetämä laulusuoritus, tuskallisen pinnalliset lyriikat, Hype Williams -video… Kaikki nämä asiat ovat oireellisia meidän fin-de-sièclellemme, joka oli huomattavasti vähemmän radikaali kuin edellinen.

Sitten on niitä toimivia: hieno biitti, jäätävät synat, puhelinsoundilla vedetyt taustalaulut, joissa on maltettu olla käyttämättä Timbalandin rasittavaa tsikatsika-äännettä vaikka imitointi on oireellista…

Ja kaikki nämä yksityiskohdat yhdessä tekevät biisistä vastaansanomattoman.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

BONUS!

Sporty Thievz teki tinakorvaisen vastineen TLC:n biisille.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!