2000-luvun kotimaiset pophelmet

Suuri tilastokatsaus

”Mitä, onko Nuorgamin listalla vain 16,2 prosenttia naisten laulamia kappaleita”, kysyy järkyttynyt Risto Ylihärsilä, 2000-luvun kirkkaimman suomipophelmen tekijä. (Kuva: Sami Sänpäkkilä)

Nuorgam aloitti 2000-luvun kotimaisten pophelmien listaamisen 1. kesäkuuta 2012. Sarjan avasi sijalla 111 Antero Raimo & Ovien Kiitos minä. Tänään perjantaina 21.9. sarja huipentuu Risto-yhtyeen kappaleeseen Nina, olen palasina, mielestämme kaikkein kirkkaimpaan suomalaiseen pophelmeen tällä vuosituhannella.

Sarja koottiin Nuorgamin avustajakunnan keskuudessa äänestämällä, ja jokainen äänestykseen osallistunut sai valita kolmekymmentä mielestään parasta 2000-luvun suomalaiskappaletta.

Lopullinen lista laadittiin äänestyksen perusteella niin, että kultakin artistilta on mukana vain yksi, eniten ääniä kerännyt, kappale. Sijoitukseen vaikuttivat sekä artistin kappaleiden kokonaisäänimäärä että listalle päätyneen kappaleen äänimäärä.

Siitä huolimatta, että myös tänä vuonna ilmestyneitä kappaleita sai äänestää, yhtäkään vuoden 2012 kappaletta ei noussut listalle.

Ylivoimaisesti eniten ääniä saivat vuonna 2006 ilmestyneet kappaleet, joita listalle päätyi 15 eli 13,5 prosenttia kappaleista. Vuodet 2000, 2001, 2005 ja 2007 tulivat toiseksi 11 kappaleella (9,9 %) kukin.

Pahnanpohjimmaisiksi jäivät vuodet 2009 ja 2010 viidellä kappaleella (4,5 %) kumpikin. Tuoreehkoja kappaleita päätyi silti listalle kohtalaisen paljon, sillä vuosi 2011 on edustettuna kahdeksalla kappaleella (7,2 %).

Mukaan mahtui kappaleita viidellä eri vuosikymmenellä levytysuransa aloittaneilta artisteilta. Ylivoimaisesti eniten listalle päätyi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä aloittaneita esittäjiä, jopa 68 (61,3 %)! 1990-luku seurasi perässä 28 esittäjällä (25,2 %), 1980-luku seitsemällä (6,3 %) ja tämä vuosikymmen kuudella (5,4 %).

1,8 prosenttia eli kaksi 2000-luvun kotimaisten pophelmien esittäjistä on levyttänyt jo 70-luvulla. Nämä konkarit ovat Eppu Normaali (Suolaista sadetta sijalla 101) ja Tuomari Nurmio (Alamaailman vasaroiden kanssa tehty Paavi Roskapankissa sijalla 31).

Listan esittäjistä 28 eli melko tarkalleen neljäsosa (25,2 %) on sooloartisteja ja kolme neljäsosaa (74,8 %) yhtyeitä. Yksiselitteistä eroa näiden välille ei ollut kaikissa tapauksissa mahdollista tehdä.

Esimerkiksi Emma Salokoski Ensemble ja Ville Leinonen & Valumo on laskettu yhtyeiksi mutta yhtä lailla kiinteiden kokoonpanojen kanssa keikkailleet ja levyttäneet Anssi Kela ja Maija Vilkkumaa sooloartisteiksi – näissä tapauksissa nimi siis ratkaisi.

Siitä huolimatta, että naisäänet ovat nousseet suomalaisessa popmusiikissa vahvasti pinnalle 2000-luvulla, naisten laulamia kappaleita mukaan mahtui vain 18 eli 16,2 %. Miehet jyräsivät 85 kappaleella (76,6 %). Kappaleita, joissa mies- ja naisäänet esiintyvät tasavertaisina, listalla on kolme (2,7 %) ja instrumentaaleita viisi (4,5 %).

Jaoimme listalle päätyneet kappaleet myös karkeasti kuuteen genreen. Selvään pop-kategoriaan tippui 29 kappaletta (26,1 %), samoin indiepopin ja -rockin sateenvarjon alle.

Keskenään tasavertaisia lajeja olivat myös hiphop ja raskas rock, kumpikin 16 kappaleella (14,4 %). Jälkimmäiseen niputimme julmasti niin Abduktion hardcoren, Mokoman ja Stam1nan modernin metallin kuin Von Hertzen Brothersin raskaan retrorockinkin.

Elektronista ja muuta tanssimusiikkia mukaan mahtui 11 kappaleen (9,9 %) ja folkia sekä muuta lauluntekijämusiikkia 10 kappaleen verran (9 %).

Esityskielenä suomi on ylivoimaisesti suosituin listallamme. Kappaleista 64 (57,7 %) on laulettu ensimmäisellä kotimaisella. Tavalla tai toisella englannin kielellä esitettyjä kappaleita mukana on 39 (35,1 %). Yhtään ruotsiksi laulettua kappaletta listalle ei noussut.

Yksi 111 kappaleesta on laulettu espanjaksi (Deep Turtlen Perdido sijalla 66), ja kahdessa kielenä on sekä ranska että englanti (The Crashin Lauren Caught My Eye sijalla 5 ja Giant Robotin Superweekend sijalla 17).

Valtaosa listan kappaleista on julkaistu indie-levymerkillä, peräti 72,1 prosenttia (80 kappaletta). Monikansalliset levy-yhtiöjätit EMI, Warner, Universal, BMG, Sony ja kahden jälkimmäisen yhteenliittymä ovat julkaisseet 26,1 prosenttia kappalehelmistä (29 kappaletta). Mukaan on laskettu myös näiden lukuisat alamerkit ja lisensoinnit.

Listalle nousi lisäksi kaksi omakustanteella julkaistua kappaletta, Tuomio & Koneen Taru Sorbuksen herrasta (85.) ja Antero Raimo & Ovien Kiitos minä (111.).

Levy-yhtiöistä eniten listan kappaleista, yksitoista eli 9,9 %, on julkaissut Johanna. Mukaan on laskettu myös kappaleet, jotka yhtiö on julkaissut Universalin ostettua sen.

Toisena tulee Universal yhdeksällä kappaleella (8,1 %). Sen saldoon on puolestaan laskettu myös eri alamerkkien julkaisut. Yksittäinen kappale on siis saatettu ottaa huomioon useamman levy-yhtiön tuloksessa.

Kuusi kappalettaan (5,4 %) saivat mukaan Fonal ja Warner ja viisi kappaletta (4,5 %) Fullsteam ja Monsp.

Neljään kappaleeseen (3,6 %) ylsivät BMG, Ektro, EMI, Poko ja Spinefarm, kolmeen (2,7 %) taas Helmi-levyt, Sony ja Sony BMG.

Seuraavat levymerkit saivat kaksi kappaletta (1,8 %) listalle: Backstage Alliance, If Society, Jupiter, Levy-yhtiö, M.dulor, Playground, Sakara, Solina ja Verdura.


Listalle päätyi kappaleita esittäjiltä ympäri Suomea, ei kuitenkaan Nuorgamista asti.

Listalle valittiin 111 kappaletta, joista jokainen on klassikko. Miksi? Koska me sanomme niin!


Kuuntele tästä!