Popklassikot 1990

#20 Sonic Youth – Kool Thing

Kool Thing syntyi Kim Gordonin (oikealla) Spin-lehdelle tekemästä LL Cool J -haastattelusta.

Sonic Youth otti vuonna 1989 ilmestyneellä Daydream Nationilla aimo harppauksen New Yorkin noise-undergroundista kohti laajempaa julkisuutta. Tämän jälkeen se teki viiden levyn ja 300 000 dollarin sopimuksen suuren levy-yhtiön, Geffenin, kanssa. Bändi oli tullut urallaan merkittävään tienhaaraan. Kuinka yhdistää vaihtoehtoinen tyylikkyys ja tyydyttää uudet levypomot? Jälkiviisaina voimme onneksi todeta sen onnistuneen hyvin.

Ensimmäinen Geffenin alamerkille DGC:lle levytetty albumi Goo kuulosti suhteessa Sonic Youthin alkutuotantoon popilta. Se menestyi markkinoilla kohtalaisesti ja on nauttinut ilmestymisestään asti myös kriitikoiden suosiota. Goo lienee ensimmäinen levy, jonka valtavirtayleisö liittää tekijäänsä. Syitä on kaksi: ikoninen, Raymond Pettibonin piirtämä kansikuva Maureen Hindleystä ja David Smithistä ajamassa oikeudenkäyntiin, ja albumin ensimmäinen single, Kool Thing.

Kool Thingin riffin osaavat hyräillä usein nekin, jotka eivät koskaan ole edes kuulleet Teenage Riotista saati omista vinyylipainosta Murray Streetistä. Sen kun voi soittaa Guitar Herolla.

Kappaleen taustalla on bändin basistin, Kim Gordonin, Spin-lehdelle tekemä legendaarinen haastattelu LL Cool J:stä.

Valmistuneen artikkelin asetelma on herkullinen. Valkoinen ja naispuolinen, hardcore-skenestä noussut tuleva vasemmistofeministinen underground-symboli etsii keskusteluyhteyttä tummaihoiseen rap-artistiin, jonka videot pursuvat sovinistista seksismiä ja joka on juuri ostanut talon nimeltä Wonderland.

Kun Gordon kysyy The Stoogesista, LL Cool puhuu Jon Bon Jovista. Kysyttäessä seksiobjektina olemisesta, räppäri tyytyy huomauttamaan, että miehen pitää hallita naistaan. Teksti on läpikotaisin kiusallinen ja se on tarkoituskin. Gordon myönsi myöhemmin, ettei hän uskonutkaan voivansa saavuttaa minkäänlaista yhteistä tasoa haastateltavansa kanssa, ja että hänen lähtökohtansa olivat puhtaasti elitistiset. Silti Gordonin olo oli keskustelun jälkeen typertynyt.

Typertyneisyyden hän purki Kool Thing -kappaleen sanoitukseen, jolla parodioi jatkuvasti LL Cool J:tä lainaamalla tämän omia tekstejä ironisessa kontekstissa. ”I don’t think so” on napattu Going Back to Cali -biisistä, ”Kool thing walking with a panther” viittaa LL Cool J:n vuonna 1989 julkaistuun albumiin ja niin edelleen.

Kiinnostavin kohta kappaletta on kuitenkin sen väliosa, jolla Gordon simuloi Spin-haastattelun yhdessä Public Enemyn Chuck D:n kanssa soittaen itse upeaa bassoriffiä puheen taustalla:

”Hey, Kool Thing, come here, sit down beside me
There’s something I got to ask you
I just wanna know, what are you gonna do for me?
I mean, are you gonna liberate us girls
From male white corporate oppression?”

Samalla Gordon nousee ironisesti uudelle tasolle. Kool Thing nähdäänkin yhtäkkiä messiaana, joka voi vapauttaa naisen valkoisten miesten kaupallisesta alistussuhteesta. Kool Thing periytyykin Mustista Panttereista ja palauttaa anarkistisella voimalla järjestyksen sortokoneistoon.

Pahiten Gordon sivaltaa jälleen LL Cool J:tä, joka mainitsi haastattelussa, ettei halua kouluttaa nuoria vaan ainoastaan pitää hauskaa. Tätä vaikutelmaa alleviivaa se, että Kool Thingiä esittää nimenomaan mumiseva Chuck D, joka vastaa Gordonin kysymystulvaan muun muassa hokemalla fraasia ”fear of female planet”. Tällä viitataan Public Enemyn juuri ilmestyneeseen aidosti anarkistiseen, aidosti vaikuttamiskykyiseen klassikkolevyyn, Fear of a Black Planetiin. LL Cool J kastroidaan.

Ironian säilä kohdistuu kuitenkin myös Gordoniin itseensä. Hän on vasemmistolainen feministi, joka on kuitenkin kiinnostunut 1960-luvun Mustien Panttereiden maskuliinisesta voimasta ja vaaran tunteen tuottamisesta. Hän pyysi LL Cool J:ltä nimikirjoituksen omistamaansa Radio-cd:hen. Kuten niin monet Los Angelesissa varttuneet, hänkin on obsessiivisen kiinnostunut tähdistä, ja kirjoittaessaan vaikkapa Spiniin hän uusintaa kulttuuria, joka ihailee LL Cool J:n tapaisia urpoja.

Kool Thingin videolla Gordon olisi halunnut pukeutua barettiin ja kantaa konepistoolia viittauksena Mustiin Panttereihin. Geffenin sedät kuitenkin tulivat väliin. Siitä huolimatta Gordon tuntuu saavuttaneen viimeistään tässä pisteessä sen myyttistatuksen, jota Suomenkin indie-pojat menevät kesän festarikeikalla ihmettelemään ja kuolaamaan.

On loputtoman kiinnostavaa tiedostaa olevansa se stereotyyppisen seksikäs naisbasisti, joka seurustelee laulaja-kitaristi-miehen kanssa, ja samanaikaisesti tiedostaa olevansa valtaosaa kuuntelijoistaan, myös tämän jutun kirjoittajaa, huomattavasti älykkäämpi. Kool Thing onkin itsestään selvän parodian lisäksi myös Gordonin ambivalentin persoonan riemukkaan ironista leikkiä.

Kool Thingin musiikkivideo on ilman uzeja ja berettejäkin hauska ivamukaelma LL Cool J:n videoista, mainittavimpana kohteena Going Back to Calista. Sille on taltioitu samanaikaisesti kohti uutta kaupallista suosiota ja musiikillista vaikuttavuutta edennyt yhtye, jossa oli 1990-luvun alussa selvästi hauskaa soittaa.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bonus!

LL Cool J ja aina yhtä tyylikäs Kangol-hattu.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!