Popklassikot 1989

#18 Orbital – Chime

Veljekset Hartnoll.

Täysin vastustamattomasti säksättävä ja pomppiva Chime soi ensimmäisen kerran julkisesti lontoolaisessa levykaupassa. Päivä oli perjantai.

Paul Hartnoll ojensi Fulhamin King’s Roadilla sijaitsevan Vinyl Zonen omistajalle Michael ”Jazzy M” Schinioulle c-kasetin ja kehotti tätä kuuntelemaan. Schiniou teki työtä käskettyä: laittoi kasetin pesään ja kuulokkeet päähänsä. Ja alkoi hymyillä.

Seuraavaksi Chime soikin jo Vinyl Zonen äänentoistolaitteista. Uutuus-maxeja pläräävien asiakkaiden sormet jähmettyivät ja pää toisensa jälkeen ponnahti pystyyn levyhyllyjen takaa: ”Mikä tämä on? Haluan tämän!”

Hartnoll seurasi dj-haaveilijoista koostuvan asiakaskunnan reaktioita epäuskoisena. Schiniou ei voinut kuin nauraa: ”Ette voi ostaa sitä. Mutta pian voitte – tästä kaupasta!”

Joulukuussa 1989 ilmestyi 12-tuumainen maxisingle, joka oli sekä Oh’Zone Recordsin -levymerkin että Orbital-yhtyeen ensimmäinen julkaisu: Chime / Deeper. Levyä painettiin tuhat, tuhat ja vielä kerran tuhat kappaletta ennen kuin se julkaistiin uudelleen Pete Tongin FFRR-levymerkin lisensoimana.

Maaliskuussa 1990 Paul Hartnoll seisoskeli Phil-veljensä rinnalla Top of the Popsissa nappuloita vaivautuneesti painellen. Single komeili brittilistan sijalla 17. Muutama vuosi myöhemmin Orbital hurmasi festivaalikansaa Glastonburyn ja Woodstockin festivaaleilla ja oli omalta osaltaan murtamassa muuria, joka seisoi vielä vankkumattomana konemusiikin – nyt ”electronican” – ja rockmusiikin välillä.

Chime on Paul Hartnollin luomus. Kappale syntyi veljesten kotona Sevenoaksissa, Englannin kaakkoisimmassa kolkassa sijaitsevassa Kentin kreivikunnassa.

Tyhjä huone kotitalon yläkerrassa oli muuntautunut pala kerrallaan alkeelliseksi studioksi, kun Paul ja Phil olivat kärränneet sinne sekalaista laitteistoa, Yamahaa, Rolania, Akaita, mitä nyt olivat vähillä rahoillaan (Paul työskenteli hampurilaisravintolassa) käsiinsä saaneet.

Huipputeknologiasta ei ollut kyse. Chime äänitettiin isäpapan antiikkisella neliraiturilla, joka kaiken lisäksi pyöri väärällä nopeudella. Hartnollin mukaan Chimen alkuperäisen singleversion pitäisikin oikeasti soida yhden BPM:n verran rivakammin.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bonus!

Glastonburyssa 2004 Chime kesti eeppiset kymmenen minuuttia.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!