Top 100 mahlanjuoksuttajat – 2000-luvun nerot

#18 Christel Sundberg

Chisun kakkosalbumi Vapaa ja yksin viihtyi Suomen virallisella albumilistalla 70 viikkoa. Kuva: Tomi Palsa

Sananen tätä juttua sponsoroineelta ihanalta taholta: Lisää ihanaisia naisia eli Anna Eriksson ja Irina Björklund Tokoinrannassa keskiviikkona.

Kuva: Tomi Palsa

Suomalaisessa popmusiikissa osuu ja uppoaa harvoin. Kun niin käy, ilon määrä on suunnaton.

Tarina juontaa vuoden 2007 lopulle, helsinkiläiseen konsertti- ja kulttuurikeskus Korjaamoon.

Olin siellä iltaa viettämässä.

Sattumaako? En usko.

Muistan tunkeneeni Kulmasaliin, Korjaamon pienemmälle keikkapuolelle. Siellä oli muistaakseni jonkinlaiset yksityisbileet, joihin työnsin nenäni.

Muistan ihmetelleeni pienessä takakenossa lavalla raivoisasti ja täysin musiikilleen omistautunutta ja suomeksi laulanutta naista. Muistan syntetisaattorit, laulajan väkivahvan tulkinnan, massiiviset biitit, jyräävästi pauhaavat taustat sekä lavan kummalliset new age -helyt ja -kilkuttimet.

Tämähän on mahtavaa, muistan ajattelleeni. Kuka tämä oikein on?

Keikan jälkeen menin tavoilleni uskollisena ja kokemastani häkeltyneen vaikuttuneena juttelemaan kamppeitaan pakkailevalle artistille. Kehuin laulajaa ja tiedustelin tämän nimeä. ”Kisu”, hän vastasi. Tuhersin nimen pienelle paperinpalalle, koska en halunnut kadottaa löytöäni.

Ei kun c:llä, Chisu, nuorehko naislaulaja ojensi.

Aamulla löysin taskunpohjallani rypistyneen paperinpalan ja riensin nettiin julistamaan ilosanomaa ystävilleni. ”Suomen The Knife on löytynyt!” muistan hehkuttaneeni täysin varauksetta, vakuuttuneena, riemua täynnä.

Haluan korostaa, että vertaus Knifeen oli sekä tyylillinen että ilmaisullinen. Varsin elektronisesta soinnista huolimatta Christel Sundbergin musiikissa tuntui ensikosketuksella olleen jotain samaa järkälemäisyyttä, kiinnostavaa mystisyyttä ja pelottomuutta kuin Tukholman elektropop-shamaneissa. Omaehtoisuutta, näkemyksellisyyttä, mahtipontisuutta sekä hyvällä ja kuumottavalla tavalla hippihenkisyyttä. Chisu vaikutti täysin valmiilta ja täysin hyödyntämättömältä salaisuudelta. Harkitsin levy-yhtiön perustamista. Olisiko Chisu vielä vapaa ja yksin?

Kului pari kuukautta ja laulajan ensimmäinen julkaisu, Mun koti ei oo täällä -biisi, nousi hittilistaykköseksi. Kokemani keikkaherätyksen valossa Chisun esikoisalbumi Alkovi maistui kuitenkin lievästi pettymykseltä. Upeiden Nellee Hooper -soundien ja mahtavan Muut-kappaleen lisäksi parhaat sävärit jäivät uupumaan. Panin mieluummin Björkin esikoisen soimaan.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Yllättävän iskelmällisellä Vapaa ja yksin -levyllä Sundberg nousi lopullisesti maamme naislaulajien kärkijoukkoon. Kaupallinen ja arvostelumenestys hakivat vertaansa, kollektiivinen hurmos muistutti PMMP:n vastaavasta. Chisun kasvot komeilivat Image-lehden juhlanumeron kannessa ja lehti valitsi laulajan ykkösnostoksi 25 sankarinsa joukosta. Kukapa ei rakastaisi Chisua?

Vapaa ja yksin vietti albumilistalla kivat 70 viikkoa. Suosion virkistävällä tavalla hitaasta kasvusta kertoo se, että albumi nousi listaykköseksi ensi kertaa vasta 47. listaviikollaan.

Sundbergin odotettua kolmatta levyä enteilevä ja mahtavasti nimetty Sabotage-single on julkaistu tänään maanantaina, tämän jutun julkaisupäivänä. Kun valaistun -albumi seuraa eri lähteiden perusteella joko syyskuun lopulla tai lokakuun alussa. Vaikka Jenni Vartiaisen Seilin käsittämättömään yli 120 000 kappaleen levymyyntiin voi kenenkään olla enää vaikea yltää, syksy on pedattu kotimaisen popin rintamalla yksin Chisulle.

Hienoista levyistä ja kappaleista huolimatta odotan Chisulta yhä sitä suurta musiikillista jymypaukkua. Siihen popin auteurillamme on kaikki edellytykset.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Samasta aiheesta

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress