Popklassikot 1997

#18 Björk – Bachelorette

bjork-1997-phil-poynter-1-09

Yksinpuhelua Bacheloretten musiikkivideota katsellessa:

1 – Katsoin tänään Bacheloretten musiikkivideon pitkästä aikaa. Kiitos, YouTube! Tuli mieleen, että kiinnostuin Björkistä aikanaan varmaan juuri kunnianhimoisten musiikkivideoiden vuoksi. Arvaa, missä minä olin, kun kuulin tämän kappaleen ensi kertaa?

2. – No kotona? Ethän sinä silloin missään käynyt?

1. – Kotona joo, makasin lattialla ja katsoin Jyrkiä, kuten joka päivä oli tapana. Silloin ei elämässä tapahtunut yhtään mitään. Björk vaikutti niin jännittävältä, niin spesiaalilta metsänkeijulta! Ajattelin: ”Voiko tuo ihminen olla tottakaan?” Björk taisi toimia minulle eräänlaisena porttina taiteellisempaan vaihtoehtomusiikkiin itseasiassa….

2. – Hohhoijaa. Ketään ei kiinnosta sinun ”muistosi” tai ”musiikkimakusi” kehitysvaiheet. Et varmasti ollut ainoa, kenelle noin kävi. Björk on malliesimerkki ”videotaiteesta”, johon vielä 90-luvulla jaksettiin panostaa. Katso nyt tuota spektaakkelia. Näetkö, miten hirveä näyttämisen halu siitä huokuu? Gondryn tekotaidetta pahimmillaan!

1 – Juu, sekavaksi menee, ylikierroksille kuin kuumehoureinen uni. Video viittaa itseensä niin kauan, että homma ja katsojan aivot menevät täysin solmuun. Nuo maatuskateatterit, kasveiksi muuttuvat ihmiset…

2. – Michel Gondry laittaa varmaan joka vuosi Björkille joulukortin: ”God jul and grattis, Björk. Ilman sinua en olisi ikinä tehnyt maailmankaikkeuden ykkösnyyhkyindieleffaa nimeltä Tahraton mieli.

1. – Bacheloretten taustat kuulostavat junalta tai jonkin ajankohtaisohjelman tunnusbiisiltä. Mitä näillä lyriikoilla yritetään sanoa?

” I’m a fountain of blood
In the shape of a girl
You’re the bird on the brim
Hypnotised by the Whirl

Drink me, make me feel real
Wet your beak in the stream
Game we’re playing is life
Love is a two way dream”

2. – Niistä voisi vetää joitakin johtopäätöksiä siitä, kuinka Björkin Isobel- alter ego edustaa hallitsematonta luonnonvoimaa kaupungissa tai jotain nainen-mies–vastakkainasettelua. Kuka olikaan se filosofi, joka kysyi: ”Onko naisella alitajuntaa vai onko nainen alitajunta itse?”

1. – Irigaray varmaan, mutta ei mennä sinne! Nyt puhutaan popmusiikista, eikä tehdä mitään naistutkimuksen tenttiä. Islantilaisrunoilija Sjón kirjoitti ne Björkin seurassa ryypätessään ja hienolta kalskahtaa. Björkin nerous muodostuu siitä, että hän ei ole ehkä tehnyt kaikkea itse, mutta hän on aina onkinut juuri oikeat tyypit työskentelemään kanssaan.

2. – Tosin 2000-luvulla tuotanto on alkanut ikävästi laimentua. Katso nyt vaikka tuota Voltan kantta – Björk näyttää siinä joltain Digimon-hirviöltä, miksi! Björkille ei olisi ikinä saanut antaa nettiä tai älypuhelinta. Hän ei oikein osaa kanavoida niiden tuomia ”energioita” fiksusti. Mutta ei Björkiä voi syyttää siitä, ettei hän ole sattunut syntymään diginatiiviksi. Arvostan hänen loputonta kokeilunhaluaan. Siinä vasta todellinen taiteilija!

1. – Etkä. Arvostat ainoastaan ysäri-Björkiä, etkä voi sille yhtään mitään. Et vaan kehtaa sanoa sitä ääneen, koska ysärinostalgia on nyt kaikkien mielestä niin kamalan siistiä. Internet pilasi Björkin. Viekää hänet takaisin metsään. Viekää hänet kauas sinne, missä ei kasva nettipylväs eikä wi-fi.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Samasta aiheesta

© 2014 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress