Popklassikot 1984

#15 The Chills – Pink Frost

The Chills, huuranvärinmäärittelypopin mestarit.

”I want to stop my crying
I want to stop my crying
But she’s lying there dying
How can I live when you see what I’ve done?
How can I live when you see what I’ve done?
What can I do if she dies?
What can I do if she dies?
What can I do if she’s lost?
Just the thought fills my heart with Pink Frost”

Kuolema on läsnä uusi-seelantilaisen The Chillsin toisella singlellä vahvemmin kuin yhtye osasi sitä nauhoittaessaan aavistaa.

Vuodesta 1980 asti toimineen ja lukemattomia miehistönvaihdoksia läpi käyneen yhtyeen ainoa pysyvä jäsen, kitaristi-laulaja Martin Phillipps, basisti Terry Moore ja rumpali Martyn Bull nauhoittivat toukokuussa 1982 Lab-studioilla Aucklandissa nipun biisejä, joiden joukossa oli Pink Frost. He eivät olleet täysin tyytyväisiä kappaleesta tehtyyn versioon ja suunnittelivatkin nauhoittavansa sen uudelleen myöhempänä ajankohtana.

Toisin kävi.

Jo nauhoituksissa oireilleella rumpali Bullilla todettiin leukemia vain muutamaa viikkoa myöhemmin. Yhtye pantiin jäihin odottamaan hänen paranemistaan.

Martyn Bull kuoli heinäkuussa 1983 vain 22-vuotiaana.

Jäljelle jäänyt yhtye palasi Pink Frostin äärelle puoli vuotta Bullin kuoleman jälkeen. Alkuperäistä versiota muokattiin lopulta vain yhden kitara- ja lauluraidan verran. Single julkaistiin kesäkuussa 1984, yli kaksi vuotta ensimmäisten nauhoitusten jälkeen. Bullin muistoa soiva Pink Frost pysytteli Uuden-Seelannin singlelistalla yhteensä 18 viikkoa käyden korkeimmillaan 17. sijalla.

On vaiketa olla yhdistämättä kappaleen tekstiä yhtyeen kokemaan tragediaan. Koska teksti on oletettavasti valmistunut jo ennen kuin Phillippsillä oli aavistustakaan Bullin sairaudesta, lienee yhteys tässä tapauksessa vain hyytävää sattuman soittoa.

Kappaleen ydin on musiikissa. Teksti merkityksellistyy musiikista. Lisäksi Phillipps tietoisesti tai tiedostamatta välttää Pink Frostin laulusuorituksessa tulkitsemista. Kun kappaleen leikkisä intro taittuu varsinaiseen teemaan ja Phillipps aloittaa raportoinnin, uskon, ettei olennaista ole se mitä oletettavasti on tapahtunut, vaan se miten tapahtuneesta seuraa konkreettinen herääminen todellisuuteen – ”I thought I was dreaming.”

Tämä on musiikillinen esitys viattomuuden lopusta. Näin pakastuu sydän.

Oscar Wilden väite siitä, että elämä jäljittelee taidetta, palautuu mieleen, kun Martin Phillipps muistelee ystävänsä ja yhtyetoverinsa kuolemaa:

”The idea that one of us, a young person could die was such a novel and frightening thing, it was just unbelievable.”

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bonus!

The Chills on yksi tunnetuimmista ja menestyneimmistä artisteista edelleen toimivan uusi-seelantilaisen Flying Nun -levy-yhtiön monenkirjavassa joukossa. Jos olet kiinnostunut omaperäisestä popmusiikista, käy epäröimättä tämän vuonna 2002 valmistuneen, Flying Nunin 21-vuotista taivalta juhlistavan dokumentin ensimmäisen osan kimppuun. Ihastunut löytää loput kahdeksan osaa helposti.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!