Top 100 mahlanjuoksuttajat – 2000-luvun nerot

#12 Wayne Coyne

Wayne Coyne, psykedeelisen euforian ylipappi. Kuva: Tomi Palsa.

Sananen tätä juttua sponsoroineelta ihanalta taholta: Nähdäänköhän Andyn ja Daven yhteiskeikalla tanssivia teletappeja?

Kuva: Tomi Palsa

Heti ensimmäisenä haluan hiljentää takarivin näsäviisaat, jotka innostuvat huutelemaan kyseenalaistuksia musiikkihistorian osaamisemme kohdalle. Kyllä, tiedämme varsin hyvin The Flaming Lipsin ja Wayne Coynen aloittaneen uransa 1980-luvulla ja nousseen melko suuressakin mittakaavassa yleiseen tietoisuuteen 1990-luvulla (Beverly Hills 90210 nevö forget: ”I’ve never been a big fan of alternative music, but these guys rocked the house!”Steve Sanders).

Väitämme kuitenkin, että vuoden 1999 Soft Bulletin -levystä alkanut kehityskulku on nostanut yhtyeen ulosannin tasolle, jonka ansiosta paikka 2000-luvun nerojen listalla on täysin ansaittu. Vaikka Lipsin 1980-luvun haparoiva happopunk ja 1990-luvun psykedeelinen vaihtoehtorock eivät tietenkään ole viehätystä vailla.

Ymmärrämme myös, että Flaming Lipsin nerous ei missään tapauksessa ole yksin nokkamies Wayne Coynen ansiota. Ilman multi-instrumentalisti Steven Drozdin kontribuutioita Flaming Lips tuskin olisi koskaan kehittynyt 1990-luvun alkunsa musiikillista tasoa korkeammalle. Myöskään tuottaja Dave Fridmannin suureellisia äänimaisemia ei käy ylenkatsominen.

Näistä huolimatta Flaming Lipsin suurin yksittäinen voimavara on Wayne Coyne: 50-vuotias ikinuori yhdistelmä Peter Pania, Hamelnin pillipiiparia, Andy Kaufmania ja Joulupukkia. Coynen loputon lapsenmielinen kekseliäisyys, tee-se-itse-spektaakkelit ja psykedeeliset visiot pitävät konfettisateen mittaisen etäisyyden Lipsin perässä hiihtäviin Arcade Fireen, Mercury Reviin ja muihin euforiasta pop-musiikkiinsa polttoainetta ammentaviin yhtyeisiin.

Monilla yhtyeillä on livekeikoillaan erilaisia kikkoja – hienoja visuaaleja, pieniä sirkustemppuja ja kaikenlaista pientä oheistoimintaa. Mikään yhtye ei kuitenkaan pääse lähellekään sitä uskomatonta ilotulitusta, joka Flaming Lipsin livekeikka on. Konfettisateet, pallokävelyt, tanssivat teletapit / muukalaiset / joulupukit, sarjakuvahahmoiksi pukeutuneet roudarit, lavalle laskeutuvat UFOt, valoja välkyttelevät gongit, savua puhaltavat megafonit, laulajaa kantavat karhut, laulavat käsinuket, ilmapallosateet ja lukuisat muut asiat täyttävät aistit ja luovat huumaavan euforisen kokonaisuuden, jolle yksinkertaisesti ei löydy vertailukohtaa populaarimusiikin historiasta. Alkusysäys Flaming Lipsin teatraaliselle esiintymiselle on toki tullut toiselta teksasilaisyhtyeeltä, Butthole Surfersilta, mutta Lips vie touhun aivan omalle tasolleen.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Laulajana Coyne ei ehkä ole kummoinen, mutta lyyrikkona mies on löytänyt täysin oman äänensä. Lapsenomaiset havainnot maailmasta, nukkavieru sci-fi, elämänilo, kevyt psykedelia ja hassut eläimet sekoittuvat hämmentäväksi keitokseksi. Do You Realize?? -kappaleen upea havainto auringonlaskuista tiivistää koko ajatuksen:

”You realize the sun don’t go down
It’s just an illusion caused by the world spinning ’round”

Mikään kappale ei saa minua varmemmin kyyneliin.

Jos olet yksi niitä ihmisiä, jotka eivät ole vielä nähneet Flaming Lipsiä elävänä lavalla (tai lavalta – joulupuk. huom.), suosittelen hankkiutumaan moiseen tapahtumaan. Vaikka yhtyeen musiikki levyllä ei ollisi sinua varsinaisesti ihastuttanut, live-esityksensä on silti kokemisen arvoinen elämys. Enkä usko, että kivettyneinkään mörökölli voi täysin liikuttamatta kokea Race for the Prize -kappaleen alkua.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Tähän päälle kun vielä laskee Coynen sekoilut Twitterissä, kotikutoiset sci-fi-elokuvansa, kuten taannoinen Christmas on Mars, sekä maailman maanläheisimmän olemuksensa (Coyne on aina ennen Flaming Lipsin keikkoja nähtävissä lavalla pystyttämässä omin käsin yhtyeen kalustearsenaalia ja juttelemassa faneille), neroksihan hänet on luettava!

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!Klikkaa, jos haluat nähdä videon!

Tässä Aleksi Kinnusen ottamassa kuvassa näemme jutun kirjoittajan Flaming Lipsin keikalla pingviinipuvussa

Wayne Coynen jutun kirjoittajalle antama omakätinen tunnustus pingviiniksi pukeutumisesta.

Samasta aiheesta

© 2017 MUSIIKKIYHDISTYS HELSINGIN NUORGAM ry, tekniikka Tommi Forsström, alustana Wordpress