Popklassikot 1996

#11 Jamiroquai – Virtual Insanity

Jay Kay, hattujen ja nopeiden autojen asialla.

Jay Kay, hattujen ja nopeiden autojen asialla.

Liikkuva lattia. Mietin, mitä asioita Jamiroquain Virtual Insanitysta minulle tulee mieleen ja ajattelin kappaleen musiikkivideossa pääroolin vievää liikkuvaa lattiaa.

Minulla on hyllyssäni useita Jamiroquain levyjä. Olen vuosia sitten tykännyt yhtyeen musiikista paljon. Nykyään Jamiroquai kuulostaa yhdentekevältä. Ei Jamiroquain musiikissa mitään vikaa ole, ja se onkin suurin ongelma.

Virtual Insanity on hitti. Hitiksi se on kuitenkin aivan liian miellyttävä. Kaikki palaset ovat juuri siellä missä niiden pitääkin olla. Lopussa yhtyeen silloinen basisti Stuart Zender esittelee peukkubassotaitojaan. Basson peukalolla läpsyttelyn pitäisi aina olla härskiyden huipentuma. Jalkovälille tuoksuvaa kuritusta ja näyttämistä, spontaani egotrippi soittotaidon äärirajoilla. Zender laittaa ilmoille todella turvallista nypyttelyä, ilman vaaran häivääkään.

”Futures made of virtual insanity now
Always seem to, be governed by this love we have
For useless, twisting, our new technology
Oh, now there is no sound for we all live underground”

Jay Kay sanoo kappaleessa paljon, mutta hänen viestinsä jää liki täydellisen laulusuorituksen varjoon. Laulaminen kuulostaa niin hyvältä, että se voisi olla vaikka merisään lukemista, ja kappale olisi siltikin hitti. Miehen viesti siitä, että ihmisten pitäisi vetää johto seinästä ennenkö me eristymme toisistamme kokonaan on nykypäivänä vielä tärkeämpi kuin vuonna 1996.

On harmi, että mieleeni tulevat ensimmäisenä musiikkivideon visuaaliset kikat ja musiikin yltiöpäinen löysyys. Virtual Insanityn teksti nimittäin on pohtimisen arvoinen. Itse en osaa ajatuksiani tekstistä kovin hyvin sanoiksi pukea, joten selostus jää nyt hiukan torsoksi.

Kannattaa kuitenkin pitää silmällä liikkuvia lattioita ja muita illuusioita. Ne voivat käynnistää mielenkiintoisia ajatusprosesseja.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!