2000-luvun kotimaiset pophelmet

#105 Maija Vilkkumaa – Totuutta ja tehtävää (2001)

(Säv. ja san. Maija Vilkkumaa)

Maija Vilkkumaa ja geometrinen klassikko, 90 asteen kulma. (Kuva: Tomi Palsa)

Suomirockin 2000-luvun kuningattaren kivuliaiden ja ihanasti antautuvien tunnelmien malliesimerkiksi käy kevyesti triphoppaava poiminta vuodelta 2001.

”Vielä sinun vuokses jään
vaikk’ totuutta ja tehtävää täällä pelataan
ja soitetaan vain humppaa
ja vaalealla tytöllä on lenkkitossut sylissä
se varmaan luulee se saa miehen jos se jumppaa”

Minkä kappaleen muistamme Maija Vilkkumaalta? Moni kaltaiseni satunnaiskäyttäjä vastaisi todennäköisesti Ei, Satumaa tango, Ingalsin Laura, ehkä Kesä tai Mun elämä.

Hardcore-Maija-faneilla on varmasti omat suosikkinsa laulajan vähemmän tunnetuista tai uudemmista kappaleista. Minun Vilkkumaani on kuitenkin juntattu syvälle 2000-luvun vaihteen ja alkupuolen vuosiin, vaikka uudemmista radiosuosikeista esimerkiksi Luokkakokous sekä Dingo ja Yö ovat toimineet vastustamattomasti.

Maija, ilmeisen höyryissä. (Kuva: Tomi Palsa)

Totuutta ja tehtävää vuodelta 2001 käy malliesimerkiksi tyypillisestä kivuliaan kauniista ja ihanan elämänmakuisesta Vilkkumaa-laulusta. Laulaja-lauluntekijän tuotannosta tutut palaset ovat läsnä äärimmäisen hallitusti, luontevasti ja vetoavasti: hieman yllättäväksi muuttuva sävellys sekä vahvan visuaalisia mielikuvia herättävä teksti. Haikeutta, herkkyyttä, heittäytymistä, pelkoja, kapinaa. Ehkä jotain vaistonvaraista? ”Oltais kuin metsäneläimet”, kuten kappaleessa lauletaan.

Tunnelmassa avautuu ainakin minulle paljon samaa kuin varhaisemmissa Hiuksissa hiekkaa ja Auringonpimennys -kappaleissa. Tuokiokuva kasvaa suureksi ja kurottaa syvälle muistoihin. Satuttavan kauniista tunnelmista ja toisaalta 2000-luvun alun kevyen elektronisesta tuotannosta tulee myös mieleen Levottomat-elokuva ja sen ansiokas ääniraita. Meikit, ketjut ja vyöt -albumin kappale ei kuitenkaan ollut suositun elokuvan suositulla levyllä mukana (Vilkkumaalta mukana oli Hiuksissa hiekkaa), vaikka laulu olisi sopinut oivallisesti Sugaredin, Musik non stopin ja Child Is My Namen rinnalle.

Ehkä mielleyhtymä elokuvaan juontaa myös siitä, että Levottomissa pelataan ”en oo koskaan” -leikkiä. Aivan yhtä hyvin voitaisiin pelata totuutta ja tehtävää, jossa leikin varjolla saattaa paljastua jotain hurjaa.

Kappaleen sykähdyttävin hetki osuu kohtaan, jossa a-osan haikeus ui rumpufillin kautta toiveikkaana avautuvaan kertosäkeeseen.

”Ja pahimpia on aamut joiden päättymistä ei näy
mä pelkään aina ne saa mut ja niin lopulta käy”

Odottamaton hyvänolontunne korvaa surumielisyyden kuin kesäaamun minuutti minuutilta kasvava lämpö yön vilun. Värjöteltiin sitten festariheilan kaunalossa Provinssirockin aamuhallassa, kuten muistoissa, tai pelataan mökillä pienissä juovuspäissä ystäväporukassa totuutta ja tehtävää. Juhannustaikakukat on pantu odottamaan tyynyn alle.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Bonus!

Nostetaan Nuorgamin ensimmäisen Vilkkumaata käsittelevän jutun kunniaksi vielä festariveto kymmenen vuoden takaa, Raumanmereltä tietenkin. Onhan Vilkkumaa yhtä elimellinen osa suomalaista kesä- ja juhannusfestaritunnelmaa kuin Apulanta, Klamydia tai .

Tukkaa Vilkkumaalla löytyy videossa kuin Imogen Heapilla. Meno yleisössä näyttää niin vilpittömän suomalaisen hirvittävältä ja ihanalta, että voi melkein aistia sadeviittojen alla väentungoksessa leijuvan lämpimänkostean hien ja kotiviinin tuoksun.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

Samaan aikaan maailmalla

12. tammikuuta 2012 – Ruotsalaisen diplomaatin Raoul Wallenbergin kohtaloa selvittänyt tutkijaryhmä julkisti raporttinsa, jonka mukaan Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu KGB oli teloittanut Wallenbergin vuonna 1947 vakoilusta syytettynä. Ruotsi suhtautui raporttiin epäillen, koska huhuja siitä, että Wallenbergin eläisi, oli liikkunut vielä vuosikymmeniä myöhemmin.