Popklassikot 1987

#1 M/A/R/R/S – Pump Up the Volume

Colourbox...

...ja A.R. Kane.

M/A/R/R/S oli kahden tuntemattoman britti-indiebändin yhteistyöhanke, joka poiki kansainvälisen megahitin ja nuorgamilaisen popklassikon. Näin kävi, vaikka/koska 4AD-pomo Ivo Watts-Russellin järjestämät sokkotreffit kriisiytyivät alkuunsa musiikillisiin ja henkilökohtaisiin erimielisyyksiin.

Colourbox – veljekset Steve ja Martin Young vahvistettuna vokalisteilla ja muilla vierailijoilla – oli levoton keppostelijaporukka, joka ajoi syntsafiltterinsä läpi leegion lajityyppejä fiftarifiilistelystä reggaetulkintoihin. Bändin epävirallinen futiskisatunnari The Official Colourbox World Cup Theme voisi olla Pump Up The Volumen kolho isäpuoli.

A.R. Kanen Alex Ayuli ja Rudy Tambala puolestaan kuuluivat siihen pieneen piiriin, joka uskoi, että sähkökitarasta voi vielä saada irti jotain uutta ja jännittävää. Vuonna 1988 he villitsivät Britannian popjournalistit ekstaasin partaalle valtamerenä vellovalla esikoisalbumillaan sixty-nine. Seuraavan vuoden poppaavammassa ja leikkisämmässä ”i”-tuplassa riittää vieläkin ihmettelemistä.

Mutta nyt oltiin vielä vuodessa 1987. Kun yhteistä M/A/R/R/S-säveltä ei löytynyt, osapuolet vetäytyivät omiin poteroihinsa ja luovuttivat sitten tekeleensä toisilleen hienosäädettäviksi.

Sinkun A-raidaksi merkitty Pump Up The Volume on Colourboxia sämpleillä ja skrätseillä täydennettynä. Biisissä väitetään olevan myös häivähdys A.R. Kanen kitaraa – kertokaa toki kommenteissa, jos bongaatte sen.

Notkea komppi ja superpallona pomppiva basso tekivät aikalaisraporttien mukaan heti selvää jälkeä diskoteekeissä, mutta vasta lisäsämpleillä koukutettu remix-versio nosti Pump Up The Volumen hittiparaatien kärkeen (ja tuotti kitkerän sämple-oikeudenkäynnin – täältä löydät listan lainoista).

Siinä missä Hot Butterin novelty-ralli Popcorn breikkasi syntesoijan levylistoille 1970-luvun alussa, Pump Up The Volume esitteli suurelle yleisölle jorattavan äänikollaasin. Kun M/A/R/R/S jäi yhden (ykkös)hitin ihmeeksi, Bomb The Bass ja S’Express kiittivät ovenavauksesta ja täyttivät tyhjiön kokoamalla tuoreen genren seuraavat iskusävelmät.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!

BONUS!

AA-raita Anitina (The First Time I See She Dance) on puhdasta A.R. Kanea, vaikka Colourbox lisäsi biisiin konebiitin. Se on omaperäinen ja vangitseva musiikkiesitys, joka on jäänyt tyystin kääntöpuolen Pulttibois-monsterin varjoon.

Youtube-videoupotus, klikkaa nähdäksesi!